Korvatulehduksen vuoksi T pääsi käyttämään kauluria.

Siitä tämä koiraherra on erikoinen, että hän oikein nauttii kun saa kaulurin päähänsä. Kehystäähän se kivasti kasvoja, ja taitaa tuntea itsensä jotenkin erityiseksi kun saa kaulurin. Pidemmän lenksun ajaksi kauluri jätettiin kotiin, mutta muuten sitä sai kyllä pitää lähes koko maaliskuun.

Korvan putsaaminenkin sujui alkupaniikin jälkeen ihan kivasti, näytti jopa nautinnolliselta. Ihminen oli tosin vähän laiska ryhtymään siihen hommaan, mutta viimein kauluri voitiin – jouduttiin – jättämään naulaan. Eli nyt ollaan terveellä korvalla, vaikka tietysti tilannetta tarkkaillaan.