Ihminen kävi tänään taas naapurikaupungissa moikkaamassa Vaaleaa Kuningasta eli Fiksua vanhempaa Koiraa. Tässä kuvat:

HÄN osaa ja saa istua sohvan selkänojalla!

Tässäkin "kasvotutkielmassa" näkyy taustalla maaginen lihakone!

Lopuksi myös kuva, joka paljastaa, miksi tätä westietä kutsutaan myös Vantaan Verottajaksi (voiko olla pe-lot-ta-vam-paa nimeä?!)

- Juu, se on T:n luu. Mutta ei haittaa, T on joviaali ja hyvä isäntä. (Tervetuloa taas käymään! Ainakin ihmistä kiinnostaa, jatkuuko sama meno... toivottavasti!)

Välillä ihmistä on kovasti mietityttänyt miksi T käyttäytyy kuten käyttäytyy. Muut koirat kohdatessa pannaan maate ja sitten yllätetään leikkiin-kutsulla. Jos on pakko ohittaa ihan hermostuttaa jopa niin, että pitää omaa remmiä ja ihmistä riuhtoa. Samoten kerrostalon äänet ärsyttää joskus paljonkin.

Looris päätti kokeilla, mitä dap-panta tekisi. Se on panta, jossa on samoja feromoneja, kun äiti-koirasta tulee. Ne saavat koiran – pienen tai suuren – luottamaan enemmän itseensä ja oppimaan paremmin uusia asioita. Panta laitettiin reilu neljä viikkoa sitten. Tässä se näkyy;

Miten on toiminut? Ensin huomattiin, että T päästää muut koirat jonkun verran lähemmäs ennen, kuin menee maahan. Lisäksi hän on ollut jo huomattavan rauhallinen viime viikot, mutta Looris – tai T itse – ei ole varma, mistä se johtuu. Ehkä ihminenkin on ollut rauhallisempi ja arvattavampi? Toisaalta aina, kun ihminen leuhkii koiran käyttäytymisen parantuneen tulee T:n mieleen kepposet ja riehuminen, tietenkin! Panta kestää n. neljä viikkoa joten nyt katsotaan, millainen koira on ilman salaista feromoni-asetta.

– Mutta voitaisko nyt kuitenkin leikkiä?

Lempparilelu:

Kuuluisa Tibben tassu-ote:

Tauon paikka!

... On muuten tärkeää, että pyramidi otetaan illalla ajoissa pois. Muuten Tibbe ottaa sen vartioon ja vierihoitoon ihan, kuin entinen corgi sukkahousut. Eikä siitä sitten liueta iltapissille tai nukkumaan.

Välillä tulee nukuttua myös omalla patjalla:

(Ihminen pahoittelee kuvien huonoa laatua. Tämä unikuvakin piti ottaa vanhalla kännykällä hämärässä huoneessa, muuten hurtta olisi herännyt.)

Ihminen laittoi koiran vannaan vettä ja etikkaa, ja liotti siinä vaatteita ennen pesua. T on utelias...

Lankalauantaina T kävi ensimmäistä kertaa KOIRAPUISTOSSA! Hauskaa oli, kun pyöritti paria schäferin kokoista kaveria ja houkutteli heidätkin juomaa ruskeaa vettä suoraan lätäköstä. Lopuksi leikittiin siten, että Tibbe makaa selällään mudassa ja heiluttelee käpälillään kavereita naamaan. OI – miten – ihanaa! Kotona sitten pestiin koko kundi ja turkki tuntui kihartuvan entisestään. Taisi Tibbelle jäädä vähän ikävä sitä mudan tuoksua. – Oliko rankkojen leikkien jälkeen sitten rauhallista? 

EI TIETENKÄÄN, vaan hulluriehuntaa koko loppu ilta!

Tänään meillä on ollut tavallinen päivä, ei ollenkaan Tibbe-päivä. Päätettiin sitten ottaa vähän valokuvamallin hommia.

Tässä T poseeraa sohvalla:

... tässä hän huomasi juuri, että valokuvaajalla on luu. LUU!

"JUUUU --- ANNA SE MUL-LE!!! JUU-UU!!!"

Nami nami nami!

(Onneksi olen näin söpö, kukaan ei huomaa kuinka epätarkkoja kuvat on...)

Mutta valokuvamallien elämä on raskasta, sillä juuri, kun T oli päässyt oma-aloitteisesti ja ihan itse nokosille boksiin, jostain tuli taas paparazzi ja tunki salamaa naamaan. Siihenhän herää vaikka kuinka nukkuisi koiranunta... (siksi niin mörkki look).